Toiveikas tulevaisuus,
turvallinen tämä päivä
Olen kolmannen kauden kunnanvaltuutettu Lempäälästä, ensimmäisen kauden aluevaltuutettu ja maakuntavaltuuston jäsen.
Kunnassa toimin kunnanhallituksen jäsenenä, Lempäälän vihreiden valtuustoryhmän varapuheenjohtajana sekä elinkeinopoliittisen yhteistyöryhmän jäsenenä. Pirkanmaan maakuntavaltuustossa olen 2. varapuheenjohtaja ja Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja. Pirkanmaan hyvinvointialueella toimin ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden valiokunnan 2. varapuheenjohtajana.
Aiempina vuosina olen toiminut mm. kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana ja kuntaliiton valtuuskunnan jäsenenä.
Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri. Valmistuin Tampereen yliopistosta pääaineenani sosiaalipolitiikka. Olen hyvin kiinnostunut yhteiskunnallisista ilmiöistä ja yhteiskuntatutkimuksesta. Olen myös alan vaihtaja. Työskentelin pitkään kansainvälisen markkinoinnin parissa Tampereella.
Lasten ja nuorten hyvinvointi on minulle ja koko yhteiskunnalle tärkeä asia. Lapsissa on tosiaan tulevaisuus. Työskentelen tällä hetkellä Pirkanmaan hyvinvointialueella lapsiperheiden palveluissa. Tunnen sote-kentän haasteet ja mahdollisuudet siis myös työni kautta. Työni kautta minulla on myös hyvä kosketuspinta lapsiperheiden arkeen tämän päivän Suomessa.
Politiikkavuosinani olen keskittynyt johdonmukaisesti edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia ja luonto- ja ympäristöarvoja. Olen myös aktiivisesti puolustanut kasvatus- ja opetusresursseja.
Pidän tärkeänä, että päätökset perustuvat avoimeen valmisteluun ja laskelmiin, jotka kestävät tarkastelun. En miellä itseäni perinteiseksi poliitikoksi ja perinteinen puoluepolitiikka on minulle välillä vaikeaa hyväksyä. Uskon yhteistyöhön ja siihen, että rakentavasti ja toisia kunnioittaen päästään parhaaseen tulokseen.
Minulle on tärkeää
- Oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus
Tehtävämme on jättää tuleville sukupolville hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö. - Luonnon suojeleminen
Ihminen ei pärjää ilman luontoa, luonto kyllä pärjää ilman ihmistä. - Kestävän kasvun luominen ja eteenpäin meneminen
Suomesta ei saa tulla Euroopan takapajulaa taloudellisessa eikä myöskään henkisessä mielessä.
Kasvu tarkoittaa liian usein sitä, että taloudellisen kasvun myötä tuhoamme ympäristöä ja tämän tuhoavan kasvun hyödyt valuvat enenevässä määrin vain harvoille. Tulisi pyrkiä maapallon kantokyvyn mukaiseen kasvuun sekä tasaisempaan tulonjakoon. - Hyvinvointivaltion säilyttäminen
Suomalaisten suuri saavutus on hyvinvointivaltio, jossa kaikilla on mahdollisuus kouluttautua, tukiverkot toimivat vähintään kohtuullisesti ja sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kaikkien saatavilla. Ei tuhota tätä saavutusta.
Tuoreimpia kirjoituksiani
Onko Suomessa oikeusturva myös keskituloisille?
Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa jokaisella tulee olla todellinen mahdollisuus saada oikeutta ilman pelkoa taloudellisesta katastrofista. Suomessa oikeudenkäynnistä on muodostunut tavalliselle keskituloiselle taloudellinen riski. Nykyisessä järjestelmässä kaikkein...
Ennaltaehkäisyä sadan miljoonan euron leikkauksilla
Hallitus antoi 21.9.2026 eduskunnalle esityksen sosiaalihuoltolain uudistamisesta. Esityksen tavoitteena on palvelujen joustavuus ja oikea-aikainen tuki, mutta hankkeella tavoitellaan myös 100 miljoonan euron säästöjä hyvinvointialueiden rahoitukseen. Säästötavoite...
Raidereformista (eli kuinka usein ja minne junia menee ja kuka maksaa)
Lähijunaliikenteen järjestämismalli muuttuu vuoden 2030 lopussa. Raidereformi on hallitusohjelmaan sisältyvä uudistus, jonka tavoitteena on kilpailuttaa valtion omistama ja julkisesti tuettu henkilöjunaliikenne. Lempäälän kunnan osalta muutokset merkitsevät kunnan...
Tulevaisuuden toivot
Toivo on sitä, että ihminen odottaa tulevaisuudelta jotain hyvää ja ehkä muutosta parempaan. Toivottomuus taas on näköalattomuutta ja vaikeutta uskoa siihen, että asiat voisivatkin mennä tulevaisuudessa parempaan suuntaan. Toivottomuus näkyy esimerkiksi mustavalkoisena ajatteluna, välinpitämättömyytenä ja luottamuksen puutteena niin yhteiskuntaan kuin muihin ihmisiinkin.
Tulevaisuuskeskusteluamme hallitsee vahvasti pessimismi. Tämä on erityisen haitallista lapsille ja nuorille, joille usko tulevaisuuteen on yksi merkittävä elämän tyytyväisyyttä selittävä tekijä. Nuorten usko maailman tulevaisuuteen on heikentynyt ja vain vähemmistö uskoo ihmiskunnan haluun ja kykyyn ratkaista globaaleja ongelmia. Osa nuorista suhtautuu sekä omaan että maailman tulevaisuuteen hyvin pessimistisesti.
Suomen hallituksen toimien seurauksena lapsiperheköyhyys on lisääntynyt Suomessa.
Noin 30 000 uutta alaikäistä on tippunut tai tulee tippumaan köyhyysrajan alle. Köyhyys on yksi toivottomuuden tunnetta lisäävä tekijä. Samalla hallitus ei myönnä riittävästi rahaa hyvinviontialueille lapsiperheiden palveluiden ja esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden laadukkaaseen toteutukseen.
Pirkanmaan hyvinvointialueella on ollut käynnissä miljoonien eurojen säästötoimet jo valmiiksi resurssipulasta kärsineisiin palveluihin, kuten lastensuojeluun ja lapsiperheiden sosiaalityöhön. Monet kunnat ovat joutuneet tekemään sopeutusohjelmia ja koska kasvatus- ja opetus ovat kuntien isoin palvelualue sote-uudistuksen jälkeen, osuvat nämäkin säästöt suoraan lasten ja nuorten arkeen.
Miten toivoa ja tulevaisuuden uskoa voitaisiin sitten vahvistaa? Osallisuuden tunne, tunne että kuuluu joukkoon on tärkeää. Laadukas opetus ja kasvatus luovat mahdollisuuksia ja uskoa tulevaisuuteen. Yhteiskunnan turvaverkon on oltava kunnossa, jotta uskalletaan yrittää ja luottaa siihen että hädän hetkellä apua on saatavilla.
Itse toivoisin näkeväni vielä Suomen, jossa kaikista lapsista ja nuorista halutaan pitää huolta ja jossa kaikki lapset ja nuoret voisivat suhtautua tulevaisuuteensa toiveikkaasti ja uskoa omiin mahdollisuuksiinsa. Tavoitteena tulee olla lapsiperheköyhyyden poistaminen Suomesta!
Eteläiselle kasvulle realistinen ja kestävä suunnitelma
Jätin kesäkuussa 2026 maakuntavaltuustossa Vihreän valtuustoryhmän aloitteen vaihtoehtoisen suunnitelman laatimisesta valtatie 3:n Lempäälä–Pirkkala-oikaisulle ja eteläisen kasvusuunnan hankekokonaisuudelle. Aloitteen allekirjoitti 28 valtuutettua 63:sta, laajasti eri puolueista.
Pelkän VT3-oikaisun kustannusarvio on noin 256 miljoonaa euroa. Nykyisessä valtiontalouden tilanteessa rahoituksen saaminen näin laajalle kokonaisuudelle on lähivuosina epätodennäköistä. Silti seudun kuntien maankäytön suunnittelu on kytketty hankkeeseen, joka ei välttämättä toteudu tällä eikä ensi vuosikymmenellä.
Yhdessä hankkeet tuhoaisivat tai heikentäisivät 1 500–2 000 hehtaaria metsäluontoa, eikä kokoavaa yhteisvaikutusten arviointia ole tehty. Esitämme rinnalle vaihtoehtoista, asteittain toteutettavissa olevaa suunnitelmaa, joka nojaa nykyiselle väylälle jo päätettyihin parannuksiin ja raideliikenteen kehittämiseen.
