Pirkanmaan Vihreä maakuntavaltuustoryhmä jätti maakuntavaltuuston kokouksessa 1.6. aloitteen vaihtoehtoisen suunnitelman laatimisesta valtatie 3:n Lempäälä–Pirkkala moottoritieoikaisulle (ns. Puskiaisten oikaisu) ja eteläisen kasvusuunnan hankekokonaisuudelle. Yhteensä 28 valtuutettua laajasti eri puolueista antoi tälle tukensa.
Pelkän VT3-oikaisun kustannusarvio on noin 256 miljoonaa euroa, muista siihen linkitetyistä hankkeista puhumattakaan. On realismia todeta, että nykyisessä valtiontalouden tilanteessa rahoituksen saaminen näin laajalle kokonaisuudelle on lähivuosina epätodennäköistä, etenkin kun valtakunnallisesti ja Pirkanmaalla on kiireellisempiäkin liikennehankkeita (mm. Tampere–Orivesi).
Käytännössä seudun kuntien maankäytön ja elinkeinotoimintojen suunnittelu on siis tällä hetkellä kytketty hankkeeseen, joka ei välttämättä toteudu tällä eikä ensi vuosikymmenellä. Tämä on merkittävä riski, sillä eteläiselle kasvulle ei ole esitetty muuta realistista toteutuspolkua. Aloitteessa esitämme, että rinnalle laaditaan vaihtoehtoinen, asteittain toteutettavissa oleva suunnitelma.
Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040+ ja Pirkanmaan maakuntakaava 2040 ohjaavat seudun kasvua etelään. Eteläisen kasvusuunnan toteutus nojaa massiiviseen hankekokonaisuuteen: valtatie 3:n uudelleenlinjaukseen, kehä II:n jatkeeseen, järjestelyratapihan siirtoon Lempäälään sekä mahdolliseen oikorataan. Hankkeet ja niihin kytkeytyvä laaja maankäytön kehittäminen muodostavat kokonaisuuden, jota edistetään maakunnan eri tasoilla.
Yhdessä hankkeet tuhoaisivat tai heikentäisivät 1 500–2 000 hehtaaria metsäluontoa. Kokoavaa yhteisvaikutusten arviointia ei kuitenkaan ole tehty. EU-tuomioistuimen vakiintunut oikeuskäytäntö kieltää hankkeiden pilkkomisen ympäristöarvioinnin välttämiseksi, ja YVA-lain henki edellyttää kokonaisarviointia. Aloitteessa esitämme tämän tekemistä.
Hankkeen mitoitus rakentuu olettamukselle henkilöautoliikenteen voimakkaasta kasvusta. Yleissuunnitelman “todennäköisin” ennuste edellyttää kuntien optimistisen maankäyttösuunnittelun toteutumista. Maankäytöllä perustellaan tieinfrastruktuuria ja tieinfrastruktuurilla mahdollistetaan maankäyttö. Väyläviraston oma selvitys osoittaa, että tieverkon laajentaminen lisää autoliikennettä kaupunkiseudulla lähes kaksi kertaa enemmän kuin panostus kestäviin kulkumuotoihin. Pääradan kehittäminen ja lähijunaliikenteen parantaminen palvelisivat sekä matkustaja- että tavaraliikennettä ja vahvistaisivat maakunnan saavutettavuutta pitkällä aikavälillä.
Hankealueen metsä Lempäälässä ja Pirkkalassa on seudullisesti merkittävä ekologinen pääyhteys. Alueella on useita EU:n luonto- ja lintudirektiivien suojaamia lajeja. Lempäälän puolella hankekokonaisuuden vaikutus hiilinieluihin ja -varastoihin ylittää kunnan kolmen vuoden kokonaispäästöt. Rakennusvaiheen päästöt ajoittuvat juuri kriittisimpään päästövähennysjaksoon, eikä liikenteen sähköistyminen korjaa maankäytön peruuttamatonta muutosta.
Ryhmämme on jättänyt aloitteen myös Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen yhdistämisestä. Näin muodostuisi Etelä-Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen, erittäin laaja ja yhtenäinen suojelualue, joka suojelisi luontoa, kasvattaisi hiilinieluja ja toimisi valtavana vetovoimatekijänä Pohjoisen Pirkanmaan luontomatkailulle.
